tiistai 26. marraskuuta 2013

Olipa kerran ompelulanit




Ja viime viikonloppuna järjestimme toiset. Mikäpä sen mukavampi tapa viettää viikonloppua, kuin ompelu iloisessa, samanhenkisessä porukassa. Jos ikää saa lisää nauramalla, niin sitä tuli kyllä hamstrattua runsaasti. Kiitos hirmuisesti teille kaikille mukana olleille. Palaamme asiaan samoissa merkeissä jälleen kevätpuolella. 

Aikaansaannosteni määrällä en kuitenkaan tällä kertaa pääse ylpeilemään. Nimittäin sillä välin kun muut keskittyivät ompelemaan, niin minä langoitin antaumuksella saumuriani. Kaksi vuotta iloisesti surrannut Husky-rouvani on osoittanut viime aikoina pieniä kyllästymisen merkkejä ja oikea neulalanka on katkennut hieman luvattoman usein. Laneilla menin ääneen ilmaisemaan kiinnostukseni, kenties hiukan hiljaisemmin hyrräävää palvelijaa kohtaan, ja siitäkös muovirouvani pillastui. Sen jälkeen oli turha odottaa minkäänlaista yhteistyötä. Neulalanka katkesi kolme kertaa jokaisen sauman aikana. Minä lasettelin ärräpäitä hampaitteni välistä ja huokaillen pujottelin langat uudelleen. Kun ei ollut paljon muutakaan tehtävissä...

Onneksi olin ostanut Tampereen Kädentaidot-messuilta silitettäviä glitter-arkkeja. Käytin edes osan ajastani niiden testaamiseen saumurin kanssa tuskailun sijaan. Koska olen maailman surkein piirtäjä, enkä muistanut mitään kuvia malliksi etsiä, otin aamulla lähtiessäni mukaan lasten puhallustusseille tarkoitettuja sabluunoita. Leikkelin niiden avulla simppelit kuvat tunikoihin.

Tässä siis pienemmän tyttösen tunika, joka on mustaa trikoota. Kaveriksi ompelin pallotrikoosta leggarit. Kovin on yksinkertainen setti, mutta eipä ainakaan vaivaa kuosiähky! Ja nyt vasta huomaan miten hölmö kuva, kun kädet rajautuvat poikki :D





Olipa nopeaa tuo arkkien kanssa askartelu jos applikointiin vertaa. Silittäminen on huomattavasti vähemmän aikaa vievää kuin ompelukoneella hinkuttaminen. Tosin kuvatkin ovat tässä tapauksessa maailman yksinkertaisimmat. Ehdottomasti aion joka tapauksessa kokeilla myös niitä matta-arkkeja kunhan saan aikaiseksi tilata.





Toinen mekkonen on harmaata trikoota ja siihen silittelin tuollaisen siivekkään heposen. Kaapissa odotellut salmiakkiruudullinen trikoo päätyi siis leggareiksi. Vaaleanpunainen väri ei ehkä ihan niin hyvin tuosta harmaasta erotu kuin olisin toivonut. Jatkossa olen kenties viisaampi.





Arkkien kimalteleva glitter ei oikein pääse oikeuksiinsa näissä kuvissa.




Mekkojen kaava on oma muokkaus jostain paitakaavasta. Molemmat leggarit on tehty Ottobren kaavalla Ropina (6/2012). Lahjemittaa on jatkettu, muuten muokkaamattomat.





Juuri muuta en sitten näillä laneilla valmiiksi saanutkaan, mutta pääasia onkin se, että siellä oli niiiin mukavaa <3

Harmaa ja musta trikoo, sekä musta resori Emeli Designilta, salmiakkitrikoo Hamstereista ja pallollinen trikoo Kestovaippakaupasta

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Mukavaan oleskeluun




Vaatevarastostani alkavat loppua sellaiset kotoiluvaatteet, jotka ovat mukavan rentoja pitää, mutta jotka päällä ei tarvitse hävetä kun ovikello soi. Siihen tarpeeseen tuli ommeltua ihanan pehmoinen tunika harmaasta joustocollegesta. Harmaan ja vaaleanpunaisen yhdistelmä on yksi lemppareistani, joten ei tarvinnut kahta kertaa miettiä, mitä tähän collegeen yhdistäisin. 






Kaavana taas kerran Onion 2035, kappaleet yhteen ommeltuina. Ja taas kerran unohdin korottaa tuota kainalon kohtaa, joka jää jotenkin hölmösti lörpöttämään. Tunikassa on pystykaulus, joka on osittain päällekkäin. Kauluksen vuori on pehmeää velouria. Tikkailin tehosteompeleita sinne tänne peitetikkikoneella.





Tein vaihteeksi taskuista tuollaiset ympyrän malliset. Leikkasin siis kaksi taskun puolikasta ja vain tuohon etummaiseen kanttasin taskun suuaukon. Silitin tässä välissä puolikkaiden ulkoreunat nurjalle. Ompelin puolikkaat vastakkain yhteen samalla kun ompelin sivusauman kiinni. Lopuksi tikkasin puolikkaat ympyräksi ja kiinni ulkoreunoistaan mekkoon. 

Lukuisista otoksista huolimatta tuosta taskusta löytyi vain yksi heilahtamaton ja hehkulampun sävyttämä otos, mutta siitä tuo taskun idea selviää. 





Helmassa ja hihoissa on tuollaiset ööö... lerpakkeet! Helmakappaleen yhtymäkohta olisi voinut olla hieman keskemmällä etukappaletta, mutta menköön nyt. Helman saumanvarat on tikattu nurjalle kiinni. Hihoihin unohdin homman tehdä, enkä enää saanut niitä jälkikäteen ommeltua. 








Nurjalle puolelle niskaan ompelin tuollaisen kaarrokkeen. Ompeleet tuovat kivan yksityiskohdan selkäpuolelle.





Kauluksessa on sirkat ja trikoosta tehty nyöri.





Joustocollege Kestovaippakaupasta, vaaleanpunainen velour Hanhelista, vaaleanpunainen resori ja trikoo Emeli Designilta. Sirkat on tilattu Ompelijanmaailmasta.

Viikonloppu häämöttää ja me ihanat ompelevat naiset kokoonnumme taas lanien merkeissä hieman ompelemaan ja samalla turisemaan mukavia. Minä lähden valmistautumaan :)



tiistai 12. marraskuuta 2013

Apilaa




Heti alkuun toivotan lämpimästi tervetulleiksi kaikki blogini uudet lukijat. Mieltä lämmittää teistä ihan jokainen <3

Melkoisen pitkään ehtivät nämäkin interlockit kaappini seiniä katsella ennen kuin päätyivät vaatteiksi. Mulla on ollut todellinen vanhojen kankaiden tuhoamisvimma päällänsä. Sitä harvoin tapahtuu. Vimma tosin päättyy näihin ompeluksiin, koska Kankaiden Yön ostokset polttelevat jo aivan liikaa. Seuraavaksi iskeni näppini niihin.

Kangaspaloissa mitta riitti juuri sopivasti tyttöjen mekkoihin. Helmakäänteiden kanssa olisi jo tehnyt tiukkaa ja laitoin helmoihinkin kanttaukset.  





Ja kun tuli kerran strassikoristeitakin ostettua monessa värissä, niin silitin niitä etukappaleille apiloiden koristukseksi. Kuviokohdistuksissa en tullut noita tulevia hiluja huomioineeksi, eikä kyllä olisi kangaskaan juuri muuten riittänyt. Toisessa mekossa ovat keskellä etukappaletta ja toisessa sopiva paikka löytyi hieman sivummalta.





Näistä tuli kivat. Tykkään erityisesti tuosta ruskeasta. Olisin kelpuuttanut kankaan itsellenikin, mutta tuli joskus tilattua vain pikkuinen tilkku. 




Ruskea interlock on tilattu joskus Lieblingstückelta ja violetti versio on ostettu ruskean kaveriksi hamstereista. Pinkki resori kotiutui akuuttiin tarpeeseen Emeliltä. Ja strassit siis ovat Sinellistä.





Ai kun tykkään kikkailla tällä järkkärillä. Vanhan kameran kanssa syväterävyys kuvissa oli haaveena vain, mutta tällä pelillä helposti toteutettavissa. Ja kuvan laatukin on mielestäni entistä parempi, vaikka mikään huono ei entinenkään kamera ollut. Vain tämä syksyn hämäryys hieman ärsyttää. Valovoimaisen objektiivin kanssa tulee kyllä kauniita tunnelmakuvia ilman salamaakin, mutta valo olisi enemmän kuin tervetullutta blogikuvia otettaessa. Kattosalaman käyttö taas vaatii selkeästi harjoittelua. Osa onnistuu ja osa menee niin syteen. Mutta sitähän se aina on, uuden opettelu :)


Kampetta kotoiluun ja talven ensimmäiset pipot




Ompeluspuuhissa on pidellyt pientä taukoa, monestakin syystä. Ja jopa se kuuluisa jumi meinasi lopulta iskeä. Siinpä tauon jälkeen on syytä aloitella ihan simppelistä kotikamppeesta. Olen myös pitkän haaveilun jälkeen hankkinut itselleni uuden lelun, järjestelmäkameran. Ja aika on mennyt sen kanssa leikkiessä ja opuksia lukiessa. 

Tilasin taannoin ebaysta uuden kantinkääntäjän ja sain väärän kokoisen. Posti toi jo ajat sitten myös sen oikean kääntäjän, mutta en ole ehtinyt sitäkään testaamaan. Näissä vaatteissa on siis tapettu niin sanotusti monta kärpästä yhdellä iskulla: Kääntäjä tuli testattua, kaapissa seisseet kankaat menivät käyttöön ja tytöt saivat perusvaatetta. Tuli niiin perussettiä, että mietin kehtaanko näitä tänne blogiin edes laittaa, mutta jäävätpähän itselle muistoksi.

Ensimmäistä tehdessä ei männyt ihan putkeen ja kanttaus kiristi jonkin verran. Pöllömekon kanssa olimme jo paremmin ystäviä, minä ja kääntäjä.





Leggarit OB:n kaavalla Ropina (6/2012).
Mekkojen kaavat omia muokkauksia. Näihin olisi käynyt ehdottomasti paremmin pinkit kanttaukset, mutta koska se resori oli tietenkin loppunut, niin tuli vaaleanpunaiset. Ei ollut näissä testikappaleissa nyt niin nokonuukaa. Mimmeille kelpaa, sehän se pääasia :)




Kangas on Emeli Designilta aikoinaan kotiutunut JNY:n Orient, josta on kaapissa odottamassa myös ihana syksyisen ruskea versio. 

Pöllötrikoo on mielestäni ihan kauhea värioksennus! Miten ikinä olen edes ostanut moista. Kangas oli jo lastattu myyntiin menevien pinoon, kunnes se sieltä löysi tiensä pienen tytön toivelistalle. Hyvä kun kelpasi. Pöllötrikoo sekä leggareiden kukkatrikoo ovat paikallisesta kangaspuodista. Vaaleanpunainen resori myös Emeliltä.





En ole pipojen ompelun ystävä alkuunkaan, mutta muutamat talvipipot olen saanut surauteltua. Päällinen on velouria ja sisällä microfleece. Tähtivelour on hamstereista, vuorin fleece yllättäin Emeliltä (onni on oma lähiökauppa) ja tupsut Paapiilta.





Tuleekohan tähtiyliannostus? Samanlaiset pipot nämäkin ja fleecevuorilla. Velour tilattu joskus muistaakseni Lieblingstückelta




Vähän jotain muutakin olen saanut ommeltua. Hetki pieni, kunhan saan blogattua :)